Tatu Huuskonen Puhun totuudesta niin kuin sen itse ymmärrän

Skeptikon päättelyvirhe

Usein kun puhutaan ilmiöistä jotka ovat massan konsensuksen ulkopuolella, kriittisen puolen kritiikki vaikkapa 9/11-salaliittoteorioihin on tämän suuntainen: "Jos 9/11 olisi salaliitto, niin silloin salaliittolaisten olisi pitänyt onnistua New Yorkin radiomelussa välttämään virhesignaalit. En voi uskoa sitä, siis teoriasi on väärä." Kyseessä on yksinkertainen non sequitur ("ei seuraa"). Tässä formaali versio siitä päättelystä jonka skeptikko kokee tekevänsä:

A => B

-B

---

-A

Tämä on formaalisti oikea päättely, mutta on non sequitur ("ei seuraa") tässä tilanteesssa.

Päättelyn ongelma on että kun joku esittää väitteen, vaikkapa että A=>B ja -B, niin silloin A:n kumoavan väitteen -B olisi tärkeää olla riippumaton A:n totuusarvosta. Eli edellinen päättely onkin kirjoitettava näin:

A => B

-B|-A

---

A = ?

eli A:n totuusarvo pelkkien esitettyjen väitteiden perusteella epäselvä ja tarvitaan muutakin kuin tämä non sequitur.

Olen omissa ajatuksissani usein kutsunut tätä päättelyvirhettä skeptikon päättelyvirheeksi koska monet koulutetut ja älykkäät henkilöt ovat käyttäneet sitä minua vastaan - usein sillä seurauksella että molemmat ovat päätyneet pitämään toista hieman yksinkertaisena.

Olen monelle keskustelukumppannilleni suositellut iltalukemiseksi Jaakko Hintikkaa. Hänen perusteoksensa logiikkaan ovat yleistajuisia kenelle tahansa kirjoja lukeneelle. Logiikkaa ei opeteta lukion syventävien kurssien ulkkopuolella, joten on ymmärrettävää että nämä eivät ole itsestäänselviä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vastaavasti voidaan ajatella, että jos toteamusta "kaikki varikset ovat mustia" pidetään todistamisen arvoisena premissinä, niin siitä seuraa, että kaikki ei-mustat ovat ei-variksia.

Kun nyt sitten yhden mustan variksen löytäminen osaltaan pönkittää todeksi alkuperäistä toteamusta, niin silloin jonkin ei-variksen löytäminen, joka on vaikkapa punainen (esimerkiksi viinimarja) tukee myös tuota alkuperäistä toteamusta, jonka mukaan kaikki varikset ovat mustia.

Sateisena päivänä ei siis ornitologin tarvitse mennä hyiseen metsään, vaan hän voi istua kotonaan tarkkailemassa ei-variksia, ei-satakieliä j.n.e., jotka ovat osaltaan todistamassa variksien ja satakielten väriä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Paitsi, jos erehtyy katsomaan lakupatukkaa, menee koko teoria pieleen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei suinkaan, sillä lausumassa ei sanottu, että kaikki mustat ovat variksia. Ei myöskään, että kaikki ei-varikset ovat ei-mustia. Et varmaankaan ole koulussa 70-luvulla joutunut opiskelemaan joukko-oppia?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #9

Niin, ajattelin, että tavoittelit jonkinlaista ekvivalenssia. Tuohan on eräänlaiseen tieteellisen todistamisen teoriaan liittyvä ongelma. Jos haluaa todistaa, että ei-mustat ovat ei-variksia, sillä on merkitystä, jos havainnoi muita kuin variksia. Se ei kuitenkaan tarjoa lisäevidenssiä sen suhteen, ovatko varikset mustia. Siksi se ei lisää tietoa varisten väristä, eli ei hyödytä lintutieteilijää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

"Jos haluaa todistaa, että ei-mustat ovat ei-variksia, sillä on merkitystä, jos havainnoi muita kuin variksia. Se ei kuitenkaan tarjoa lisäevidenssiä sen suhteen, ovatko varikset mustia."

Jokainen yksittäishavainto tukee yleistä hypoteesia, jos se havainto on hypoteesin mukainen. Ja kun toteama "kaikki varikset ovat mustia" on ekvivalentti toteaman "kaikki ei-mustat ovat ei-variksia" kanssa, niin myös jälkimmäiseen liittyvät toteamusta tukevat yksittäishavainnot tukevat silloin sitä ensimmäistä toteamusta, koska se on juurikin ekvivalentti toteamus. Joten pitäydyn kannassani. Ruskean oravan löytyminen tukee väittämää "kaikki varikset ovat mustia".

(Tosin kaikki varikset eivät ole mustia, joten tässä kohden on siis vain kyse loogisen päättelyn teoreettisesta olemuksesta.)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #9

Seitkytluvusta puheen ollen: sisäpolitiikan uutisissa esiintyi käsite "ei-sosialistit", jota käytettiin aivan vakavana määritteenä SDP:stä oikealle sijoittuneista puolueista. Niin vahva asema sosialismilla ideologiana oli meikäläisessä yhteiskunnassa, että sen kautta asemoitiin jopa kansallinen kokoomus!

En ymmärrä, kuinka onnistuin luovimaan joukko-opin yli tai ympäri lähes täysin, vaikka olen maan ensimmäisiä peruskoululaisia kotikuntani Ruokolahden tultua valituksi uuden systeemin kaakkoissuomalaiseksi koekentäksi aivan 1970-luvun alussa. Toisaalla se Pirkkalan monistekin jäi täysin paikalliseksi materiaaliksi, joten pääpiirteissään koulunkäyntini pysyi ei-sosialistisena.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Soppaan voisi heittää nämäkin ainekset porisemaan.

Kolmoissuodatintesti:

Eräänä päivänä Sokrates törmäsi tuttuunsa, joka pysäytti tämän kertoakseen uutisen: "Sokrates, tiedätkö mitä juuri kuulin eräästä tuttavastasi?"
"Hetkinen", Sokrates sanoi.
"Ennen kuin alat kertoa, haluaisin, että läpäiset pienen testin. Sen nimi on Kolmoissuodatintesti."
"Kolmoissuodatin?", kysyi mies.

... "Juuri niin", Sokrates jatkoi. "Ennen kuin kerrot minulle mitä olet kuullut tästä tuttavastani, kokeillaanpa suodattaa se, mitä aiot sanoa. Ensimmäinen suodatin on Totuus. Oletko varmistunut siitä, että se, mitä aiot kertoa, on totta?"
"En", mies vastasi, "itse asiassa kuulin vain asiasta juuri..."
"Hyvä on", sanoi Sokrates. "Eli et tiedä, onko asia totta vai ei.
Kokeillaan sitten seuraavaa suodatinta. Se on Hyvyys. Onko se, mitä aiot kertoa, tuon tuttavan kannalta hyvää?"

"Ei. Pikemminkin päinvastoin...", mies aloitti. Mutta Sokrates keskeytti hänet:
"Eli haluat kertoa minulle jotain pahaa tuttavastani vaikka et tiedä, onko se edes totta."
Mies meni jo hieman noloksi, mutta Sokrates jatkoi: "Voit silti läpäistä testin, sillä kolmas suodatin on Hyödyllisyys. Onko sillä tiedolla, jonka aiot tuttavastani kertoa, minulle jotain hyötyä?"

"No, ei oikeastaan", mies vastasi.
Sokrates siihen: "Jos kerran asia, jonka aioit kertoa minulle, ei ole totta, eikä hyvää eikä siitä ole minulle hyötyä, miksi edes kertoa siitä minulle?"

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hetkinen, Sokrates! Loppulauseessasi tulet väittäneeksi, ettei asia olisi totta. Vaikka asiaa ei ole todistettu, voi se silti olla totta, koska kaikki kuulopuheet eivät - yleisen elämänkokemuksen valossa - ole perättömiä. Puhuessasi aiemmin ensimmäisestä suodattimesta toteat itsekin, että totuuskysymys on ratkaisematta.

Tarkkuutta ajatteluun ja puheilmaisuun, Sokrates!

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Jos olisi tiennyt todeksi, niin kaksi seuraavaa suodatinta olisivat jo ajanhukkaa.
Mutta kun elämä ei mene niin, vaan niin ja näin tai..., niin pitihän sitä tarkentaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Sokrates todistaa ettei se uutinen minkä hänen ystävänsä aikoo kerto ole totta koska sen totuutta ei ole varmistettu, koska se ei ole hyvä ja koska siitä ei ole hyötyä. Vain sellainen uutinen on totta jonka totuus voidaan todistaa, joka on hyvä ja josta on hyötyä, kaikki muu on humpuukkia, kuulopuheita ja valetta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tarkennan vielä, eli jos kuulet uutisen että Syyrian pommituksissa on kuollut satoja ihmisiä niin tulee todistaa että uutinen on totta. Jos et löydä totuus pohjaa utiselle tulee osoittaa että uutinen on hyvä. Jos uutinen ei ole hyvä niin tulee osoittaa että siitä on hyötyä. Jos uutisesta ei ole hyötyä eikä mikään edellä olevista suodattimista ole pitänyt on uutinen valetta.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala Vastaus kommenttiin #15

Kiitos näistä tarkentavista kommenteista, osattiin sitä ennenkin, ja varsinkin niin :)

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Platonin ideoista:

Ihmisen ja eläimen välillä on se ero, että ihminen voi kommunikoida kaltaistensa kanssa sellaisia symboleja käyttäen, jotka kiistämättä tarkoittavat ja identifioivat merkityksiä, arvoja, ideoita ja jopa ihanteita.

(1775.3) 160:2.2 Koska eläimet eivät kykene välittämään toisilleen ideoita, ne eivät myöskään voi kehittää persoonallisuut¬ta. Ihminen kehittää persoonallisuutta, koska hän voi tällä tavoin kommunikoida kaltaistensa kanssa sekä ideoista että ihanteista.

(1775.4) 160:2.3 Nimenomaan tämä kommunikointikyky ja kyky keskinäiseen merkitysten vaihtamiseen on se, josta muodostuu ihmisen kulttuuri ja joka antaa ihmiselle mahdollisuuden sosiaalisten yhteenliittymien avulla rakentaa sivilisaatioita. Tiedosta ja viisaudesta tulee kumulatiivista siksi, että ihmisellä on kyky välittää nämä aarteet seuraaville sukupolville. Sitä tietä saavat alkunsa ihmisrodun kulttuuritoiminnot: taide, tiede, uskonto ja filosofia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kyllä vain ufoja on. Jos näet lentävän objektin etkä tunnista sitä, se on ufo, mutta jos näet lentävän objektin ja tunnistat sen, se on ifo. Harvemmin ufot kuitenkaan on avaruusolioiden aluksia vaan ihan tavallisia lokkeja, sääpalloja ja lentokoneita. Joskus ihmiset ei aina myöskään tunnista kuuta vaan saattavat luulla sitäkin tunnistamattomaksi kohteeksi.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Niin, mutta onko kuu lentävä? Eikö tunnistamaton kuu olisi uoo ja tunnistettu ioo? Sääpallokaan ei varsinaisesti lennä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eu aurinkokaan nouse vaan maa kiertää aurinko mutta silti sanotaan että aurinko nousee aamulla klo X ja aurinko laskee illalla klo X. Kuun "lentäminen" puolestaan on illuusio, kun ihminen on liikkeessä kävellen tai jalan näyttää kuukin liikkuvan kuin se olisi taivaalla lentävä objekti. Lentäminen taas voidaan käsittää monella tapaa, laajimmillaan se tarkoittaa mitätahansa ilmassa ja avaruudessa tapahtuvaa liikettä; esimerkiksi kyllä kissakin lentää kun sen ilmaan heittä ja maahankin se tulee tai kun kuu kiertää maapallon vähän reilussa 24 tunnissa. Siksi sanotaan että ilmassa liikkuva sääpallokin lentää vaikka se tarkemmin sanottuna leijuu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

"Eu aurinkokaan nouse vaan maa kiertää aurinko"

Kyllä se vaan nousee. Jokainen voi sen nousun havainnoida joka aamu, jos niikseen tulee.

Se, että sama tilanne auringosta käsin tarkasteltuna näyttää maapallon pyörimiseltä, on yhtä harhainen päätelmä. Ei avaruudessa ole kenenkään määrittämiä koordinaatteja. Tellus on yhtä oikeassa kuin aurinkokin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ufot muodostavat suurimman ongelman kaikille lennonjohtokeskuksille maailmassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset