Kaikki blogit puheenaiheesta Aluekehitys

Maatalous ja aluekehitys eivät saa mennä lahtipenkkiin EU:ssa!

Perussuomalaisten ja kristillisten linjaukset leikata EU-budjettia vaarantavat harvaan asuttujen  Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille tärkeät aluekehitysvarat sekä maatalouden tulevaisuuden. 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on vaatinut, että koheesiotukia tulee leikata EU:n seuraavalla rahoituskaudella. Olen tästä täysin eri mieltä, sillä EU:n aluepolitiikka on koko EU-jäsenyyden ajan ollut ratkaisevan tärkeää Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille niiden kehittämisessä. Sama koskee Keski-Pohjanmaata sekä osaa Keski-Suomea.

Eurovaalien asialistalla Keskustalla on eniten puolustettavaa

Eduskuntavaalit on käy­ty ja lop­pu­tu­los on sel­vä. Kes­kus­ta kär­si puolueista suurimman tap­pi­on, vaikka hallituksessa saatiin merkittäviä tuloksia aikaan. Nyt tu­los on ana­ly­soi­ta­va ja men­tä­vä eteen­päin sii­tä op­pien.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ja eurovaalien kynnyksellä on puhuttava EU:n päätöksenteon asialistasta ja puolueiden tavoitteista siinä. Mistä EU-päättää seuraavan vuoden aikana?

Aluekurjistamisen oraakkelitoimistosta päivää!

Aluekehittämisen, vaikka pitäisikö sanoa aluekurjistamisen, konsulttitoimisto MDI julkaisi viime viikolla ennusteensa Suomen väestökehityksestä. Media kohisi ja synkältähän se näyttää. Koko muu Suomi on MDI:n mukaan tyhjenemässä ja Helsinki täyttyy ihmisistä. Maaseutu autioituu ja kasvua on 20 vuoden kuluttua kuulemma vain Helsingin lisäksi vain Tampereella ja Turussa.

Keskittäminen on vahingollista

Eduskuntavaalit lähestyvät ja puolueet pyrkivät kirkastamaan omia näkemyksiään. Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n vaalipaneelissa keskiviikkona 9.1. Helsingissä saatiin vihdoin puolueista irti selkeitä linjaeroja. Yksi liittyi keskittämiseen ja kaupungistumiseen.

Kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto ilmoittivat selkeästi haluavansa nopeampaa kaupungistumista ja tukevansa keskittymisen kiihdyttämistä. Heidän mielestään keskittäminen torjuu ilmastonmuutosta.

Onko koheesiopolitiikan aika ohitse?

Pari vuotta sitten sanoin maakuntaliiton kokouksessa, että nykyiset aluekehittämisen välineet ovat parhaan antinsa jo antaneet. En tarkoittanut sitä, etteikö niillä edelleen olisi merkitystä.

Tarkoitin, että aluekehittämisessä välineet sekä toimintatavat ja ehkä motiivitkin ovat vaihdelleet aikojen saatossa. Nyt on ennusmerkkien mukaan taas odotettavissa jotain uutta.

Maakuntien väliset erot ovat tasaantuneet - Mitä Kainuulle kuuluu?

ETLA julkaisi maanantaina 25.6. muistion, jonka mukaan Suomen maakuntien väliset erot ovat olleet monessa suhteessa suuret, mutta erot ovat kaventuneet merkittävästi. Variaatiokertoimella mitattuna bkt per asukas, työn tuottavuus ja työllisyysaste vaihtelivat maakuntien välillä vähemmän vuonna 2015 kuin vuonna 2000. Sen sijaan palkkojen vaihtelu on kasvanut. Suomen alueelliset erot ovat pienemmät kuin Saksassa ja Italiassa.

Syntyvyydestä, työpaikoista ja leipäjonoista

Valtiotieteen tohtori Timo Aro julkaisi toissapäivänä kuvaajan, jossa esitetään luonnollinen väestönlisäys kunnittain. Tilanne näyttää syntyvyyden kannalta karulta. Syrjäseutujen Suomi on lähtökohtaisesti punaisella, kaupunkimaisilla seuduilla syntyvyys taas ylittää kuolleisuuden. Kertooko kuvaaja sitten jotain laajempaa kaupungistumisen vauhdittamisen tarpeellisuudesta tai maaseutukuntien kuolonkorinasta? Ei kerro.

Suomeenkin maaseutukuntien elinvoimapaketti?

Ruotsissa parlamentaarisen maaseutukomitea ehdottaa 500 miljoonan kruunun, eli 52,5 miljoonan euron, rahoitusta harvaanasutuille kunnille. Esityksen mukaan muuttoliikettä harvaan asutuille seuduille kannustettaisiin muun muassa myöntämällä lääkäreiden ja hoitajien opintolainoihin helpotusta sekä laskemalla työnantajien sekä työntekijöiden sivukuluja. Elinvoimaa maaseudulle valtio loisi siirtämällä sinne 10 000 työpaikkaa Tukholmasta, rakentamalla laajakaistaverkon kaikille sekä rahoittamalla asuntotuotantoa.

Tasapainotus hyödyttää sekä maaseutua että kaupunkikeskittymiä

Vaalan kunnanjohtaja, Harvaan asutun maaseudun teemaverkoston puheenjohtaja Tytti Määtän puheenvuoro ”Maaseutu ei ole perässä vedettävä kivireki” (H.S. 2.10) oli asiapistoisuudeltaan ja tasapainotuksellisuudessaan oiva esimerkki siitä, miten Suomea pitäisi kehittää monipuolisesti, ei yksin kaupunkitaajamia tai vain maaseutua. Kumpikin tarvitsevat välttämättä toinen toisiaan.

Aluepolitiikan valta on palautettava kansalle

Suomessa on meneillään ennen näkemätön alueellinen keskittäminen.

Aluepolitiikkaa johtavat suurimmat kaupungit, jotka määrittelevät itselleen kasvutavoitteet ja sitovat valtiovallan niiden tukemiseen. Aluekehitys on nollasummapeliä: se väestönkasvu, jonka suurimmat kaupungit voittavat, sen pienemmät kaupungit ja maaseutu väestökatona menettävät. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä