Invalidit http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/145351/all Sun, 24 Feb 2019 20:06:58 +0200 fi Vammaisten palveluasumisen laatu myös tarkkailuun http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270262-vammaisten-palveluasumisen-laatu-myos-tarkkailuun <p>Julkisuudessa on viime aikoina ollut paljon keskustelua vanhusten palveluasumisesta, koska yksityisen puolen toimijoiden osalta on tullut esiin räikeitä puutteita, jopa kuolemaan johtaneita hoitovirheitä. Nyt on erittäin tärkeää, että myös vammaisten asumispalvelujen tila ja laatu selvitetään.</p><p><br />Viralliset tutkimukset (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos &ndash; THL) osoittavat, että vanhusten palveluasumisen osalta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on molemmilla parannettavaa varsinkin hoidon laadun ja hoitajamitoituksen suhteen.&nbsp;&nbsp;</p><p><br />Vantaalla on juuri tämän vuoden alusta kilpailutettu vaikeavammaisten palveluasuminen. Aiemmin palveluntuottajia on ollut 18 ja näiden ostopalvelujen hankinta-arvo vuonna 2017 oli lähes 5 miljoonaa euroa. Tämä ei pidä sisällään erikseen jo vuonna 2017 kilpailutettuja kehitysvammaisten asumispalveluja.&nbsp;</p><p><br />Vantaalla tehtiin noin yksi tarkastus per yksikkö vuonna 2018. Tämä ei voi olla riittävä valvonnan taso.</p><p><br />Palveluasuminen tarkoittaa itsenäistä asumista, riittäviä palveluita ja tarvittaessa ympärivuorokautista asumisturvallisuutta. Palveluasumiseen on oikeutettu vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee jatkuvasti tai erityisen runsaasti toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa.</p><p><br />Palveluasumisessa asiakasta on kohdeltava niin, ettei hänen ihmisarvoaan ja vakaumustaan loukata ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.&nbsp;</p><p><br />Palvelun pitää vastata vamman tai sairauden edellyttämän toimintarajoitteen aiheuttamaa avun tarvetta.&nbsp; Asumispalveluita tuottavalla toimintayksiköllä täytyy olla omavalvontasuunnitelma ja se on pidettävä julkisesti nähtävillä.</p><p><br />Mikäli asiakas tai hänen omaisensa eivät ole tyytyväisiä palveluun tai mikäli palvelussa on epäkohtia, niin on muistettava, että kunnalla on järjestämisvastuu ja sen tulee valvoa palvelujen laatua. Asiakas voi aina olla yhteydessä palvelujen järjestäjän lisäksi myös kunnan viranomaisiin tai aluehallintovirastoon.</p><p><br />Nyt kun vammaisten palveluasuminen on juuri kilpailutettu, niin tämän vuoden aikana on erittäin ajankohtaista tehdä kokonaisvaltaisia valvontakäyntejä kuntavalvojien toimesta palveluyrityksiin ja varmistaa, että vammaisten palveluasumisen laatu on kunnossa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuudessa on viime aikoina ollut paljon keskustelua vanhusten palveluasumisesta, koska yksityisen puolen toimijoiden osalta on tullut esiin räikeitä puutteita, jopa kuolemaan johtaneita hoitovirheitä. Nyt on erittäin tärkeää, että myös vammaisten asumispalvelujen tila ja laatu selvitetään.


Viralliset tutkimukset (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL) osoittavat, että vanhusten palveluasumisen osalta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on molemmilla parannettavaa varsinkin hoidon laadun ja hoitajamitoituksen suhteen.  


Vantaalla on juuri tämän vuoden alusta kilpailutettu vaikeavammaisten palveluasuminen. Aiemmin palveluntuottajia on ollut 18 ja näiden ostopalvelujen hankinta-arvo vuonna 2017 oli lähes 5 miljoonaa euroa. Tämä ei pidä sisällään erikseen jo vuonna 2017 kilpailutettuja kehitysvammaisten asumispalveluja. 


Vantaalla tehtiin noin yksi tarkastus per yksikkö vuonna 2018. Tämä ei voi olla riittävä valvonnan taso.


Palveluasuminen tarkoittaa itsenäistä asumista, riittäviä palveluita ja tarvittaessa ympärivuorokautista asumisturvallisuutta. Palveluasumiseen on oikeutettu vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee jatkuvasti tai erityisen runsaasti toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa.


Palveluasumisessa asiakasta on kohdeltava niin, ettei hänen ihmisarvoaan ja vakaumustaan loukata ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. 


Palvelun pitää vastata vamman tai sairauden edellyttämän toimintarajoitteen aiheuttamaa avun tarvetta.  Asumispalveluita tuottavalla toimintayksiköllä täytyy olla omavalvontasuunnitelma ja se on pidettävä julkisesti nähtävillä.


Mikäli asiakas tai hänen omaisensa eivät ole tyytyväisiä palveluun tai mikäli palvelussa on epäkohtia, niin on muistettava, että kunnalla on järjestämisvastuu ja sen tulee valvoa palvelujen laatua. Asiakas voi aina olla yhteydessä palvelujen järjestäjän lisäksi myös kunnan viranomaisiin tai aluehallintovirastoon.


Nyt kun vammaisten palveluasuminen on juuri kilpailutettu, niin tämän vuoden aikana on erittäin ajankohtaista tehdä kokonaisvaltaisia valvontakäyntejä kuntavalvojien toimesta palveluyrityksiin ja varmistaa, että vammaisten palveluasumisen laatu on kunnossa. 

]]>
1 http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270262-vammaisten-palveluasumisen-laatu-myos-tarkkailuun#comments Hoidon laatu Invalidit Tehostettu palveluasuminen Valvonta Vammaiset Sun, 24 Feb 2019 18:06:58 +0000 Juha Malmi Kansanedustaja... http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270262-vammaisten-palveluasumisen-laatu-myos-tarkkailuun
Kaksi tuntia pyörätuolissa http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261746-kaksi-tuntia-pyoratuolissa <p>Liedon vanhus- ja vammaisneuvosto järjesti esteettömyyshaasteen kunnanvaltuutetuille. Haasteen tarkoituksena oli testata, miten arjen asiat hoituvat pyörätuolissa istuen. Kävimme kaupoissa, terveyskeskuksessa, postissa, pankkiautomaatilla, toimistoissa, eli paikoissa, joissa päivittäin itse kukin meistä joutuu asioimaan.&nbsp;</p><p>Tai siis, yritimme käydä. Heti alkuun teiden kaltevuudet käänsivät tuolin suuntaa useasti. Tiet olivat asianmukaisesti päällystettyjä, mutta routa tekee tehtävänsä. Ajauduin pari kertaa ojan reunalle ja ojassa olisin ollut ilman apua. Sää oli hyvä ja lämpötila syyskuussa kohdillaan. Mietin, miten ohjata tuolia, kun maassa on lunta, jäätä ja sepeliä? Mitä jos olet yksin liikkeellä ja tuoli kaatuu, etkä pääse nousemaan ylös? Jäisin luultavimmin kotiin, kuin uskaltautuisin ulos niillä keleillä. Ajatus veti mielen apeaksi. Vanhuus, onnettomuus tai sairaus voi viedä meistä jokaisen pyörätuoliin.&nbsp;</p><p>Pankkiautomaateilla asioiminen oli mahdotonta. Olen 160 cm:ä pitkä ja yritin suoraan, sivuttain, mutta joko käsi ei ylettynyt tai jalkatuet törmäsivät seinään. Lisäksi maan kaltevuus veti tuolia sivuun tai taakse.&nbsp;</p><p>Kaupassa ostoskori sylissä huomaa, että useat hyllyt ovat liian korkealla, apua on saatava. Hyllyjen välisen käytävän tulisi olla tarpeeksi leveä, koska vastaan tulee ostoskärryjä, etenkin ruuhka-aikana. Joihinkin kauppoihin oli mahdotonta päästä sisälle korokkeiden tai ovien kapeuden takia. Ovien avaaminen oli ihan oma juttunsa. Automaattisesti aukeavat ovet helpottavat, mutta usein sisäänkäynneissä on vielä toinen ovi, joka saattaa sulkeutua ennen kuin ehdit siitä ja jäät jumiin ovien väliin.&nbsp;</p><p>Tuolissa oli molemmin puolin jarrut, jotka sai päälle ja pois. Välimuotoa ei ollut. Alamäen kohdalla en keksinyt tapaa, millä vauhdin saisi hidastettua, joten piti suunnitella uusia reittejä. Joskus ne kiertävät isonkin lenkin, jotta pääset turvallisesti kohteeseesi. Mainittakoon, että käsivoimia tarvitaan noin 20 kg:n tuolin sekä oman painon siirtelyyn.&nbsp;</p><p>Vakava tilanne sattui, kun ylitin suojatietä. Autoilija pysähtyi suojatien eteen, kuten pitääkin. Oli aikamoinen shokki, kun viereiseltä kaistalta auto ajoi eteenpäin pysähtymättä. Liki oli, etten päätynyt reissullani pysyvästi pyörätuoliin.&nbsp;</p><p>Lopuksi tutustuimme erilaisten lasien kautta näkövammaisten arkeen. Lomakkeen luku ei onnistunut, saati sen täyttö. Tempaus laajensi näkemystä ja ymmärrystä siitä, mitä eri lailla vammautuneet ihmiset joutuvat kohtaamaan päivittäisessä arjessaan.&nbsp;</p><p>Kaksi tuntia pyörätuolissa.&nbsp;Jokaisen päättäjän ja yrittäjän tulisi osallistua vastaavaan. Vasta kun itse kokee sen, paljastuu esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden todellinen tila.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Annina Ruottu</p><p>Liedon kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen 1. vpj (kesk)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Liedon vanhus- ja vammaisneuvosto järjesti esteettömyyshaasteen kunnanvaltuutetuille. Haasteen tarkoituksena oli testata, miten arjen asiat hoituvat pyörätuolissa istuen. Kävimme kaupoissa, terveyskeskuksessa, postissa, pankkiautomaatilla, toimistoissa, eli paikoissa, joissa päivittäin itse kukin meistä joutuu asioimaan. 

Tai siis, yritimme käydä. Heti alkuun teiden kaltevuudet käänsivät tuolin suuntaa useasti. Tiet olivat asianmukaisesti päällystettyjä, mutta routa tekee tehtävänsä. Ajauduin pari kertaa ojan reunalle ja ojassa olisin ollut ilman apua. Sää oli hyvä ja lämpötila syyskuussa kohdillaan. Mietin, miten ohjata tuolia, kun maassa on lunta, jäätä ja sepeliä? Mitä jos olet yksin liikkeellä ja tuoli kaatuu, etkä pääse nousemaan ylös? Jäisin luultavimmin kotiin, kuin uskaltautuisin ulos niillä keleillä. Ajatus veti mielen apeaksi. Vanhuus, onnettomuus tai sairaus voi viedä meistä jokaisen pyörätuoliin. 

Pankkiautomaateilla asioiminen oli mahdotonta. Olen 160 cm:ä pitkä ja yritin suoraan, sivuttain, mutta joko käsi ei ylettynyt tai jalkatuet törmäsivät seinään. Lisäksi maan kaltevuus veti tuolia sivuun tai taakse. 

Kaupassa ostoskori sylissä huomaa, että useat hyllyt ovat liian korkealla, apua on saatava. Hyllyjen välisen käytävän tulisi olla tarpeeksi leveä, koska vastaan tulee ostoskärryjä, etenkin ruuhka-aikana. Joihinkin kauppoihin oli mahdotonta päästä sisälle korokkeiden tai ovien kapeuden takia. Ovien avaaminen oli ihan oma juttunsa. Automaattisesti aukeavat ovet helpottavat, mutta usein sisäänkäynneissä on vielä toinen ovi, joka saattaa sulkeutua ennen kuin ehdit siitä ja jäät jumiin ovien väliin. 

Tuolissa oli molemmin puolin jarrut, jotka sai päälle ja pois. Välimuotoa ei ollut. Alamäen kohdalla en keksinyt tapaa, millä vauhdin saisi hidastettua, joten piti suunnitella uusia reittejä. Joskus ne kiertävät isonkin lenkin, jotta pääset turvallisesti kohteeseesi. Mainittakoon, että käsivoimia tarvitaan noin 20 kg:n tuolin sekä oman painon siirtelyyn. 

Vakava tilanne sattui, kun ylitin suojatietä. Autoilija pysähtyi suojatien eteen, kuten pitääkin. Oli aikamoinen shokki, kun viereiseltä kaistalta auto ajoi eteenpäin pysähtymättä. Liki oli, etten päätynyt reissullani pysyvästi pyörätuoliin. 

Lopuksi tutustuimme erilaisten lasien kautta näkövammaisten arkeen. Lomakkeen luku ei onnistunut, saati sen täyttö. Tempaus laajensi näkemystä ja ymmärrystä siitä, mitä eri lailla vammautuneet ihmiset joutuvat kohtaamaan päivittäisessä arjessaan. 

Kaksi tuntia pyörätuolissa. Jokaisen päättäjän ja yrittäjän tulisi osallistua vastaavaan. Vasta kun itse kokee sen, paljastuu esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden todellinen tila. 

 

Annina Ruottu

Liedon kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen 1. vpj (kesk)

 

 

 

 

 

 

 

]]>
11 http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261746-kaksi-tuntia-pyoratuolissa#comments Kotimaa Esteettömyys Invalidit Vammaiset Vanhukset Yhdenvertaisuus Sat, 29 Sep 2018 10:39:48 +0000 Annina Ruottu http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261746-kaksi-tuntia-pyoratuolissa
Eliittimme sokeat pisteet http://virpimarjattaherrala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223759-eliittimme-sokeat-pisteet <p>&nbsp;</p><p>Euroopan Unioni ajaa suurinta osaa kansalaisistaan köyhyyteen, mutta hyvinpalkattua eliittiä se ei juurikaan huoleta. Ehkä he tilaavat lukkoliikkeeltä Eurooppalaiseen tapaan toisen tai kolmannen lukon oveensa.</p><p>Työttömyyttä yritetään parantaa haastattelemalla ihmisiä taajempaan, mutta yhdestäkään EU:n mallioppilaan piirteestä ei voida tinkiä hiukkaakaan. Varsinkaan ei nähdä sitä tosiasiaa, että EU:n talousohjauksesta pitää luopua, että Suomeenkin saadaan taas nousukausi.</p><p>Saksassa ajatellaan, että koko Euroopassa on olosuhteet samat kuin heillä. Kilpailuttaminen toimii, koska aina on joka suunnassa viiden kilometrin päässä seuraava kylä, kaupunki, vanhainkoti tai muu yksikkö, joka työllistää kilpailussa kakkossijalle jääneet. Tieverkostoa on rakennettu sekä nopeammalle että hiukan hitaammalle liikenteelle maata joka suuntaan halkovista moottoriteistä puhumattakaan.&nbsp;</p><p>Suomessa alkaa suuremmissa taajamissakin olla kova pula asiamiesposteista. Kukaan ei tiedä miten kauas lähin terveyskeskus ja/ tai yöpäivystys kaikkoaa, kun sotea vielä hiukan hämmennetään. Yöpäivystyksen tasovaatimus korotettiin pilviin sillä seurauksella, että 40000 asukkaan kaupunki lopettaa yöpäivystyksen vajaan kolmen kuukauden kuluttua. Ambulanssissa syntyneistä ja kuolleista alkaa muutamien vuosien päästä olla tilastotietoja. Ehkä niitä tietoja ei kerätä, eikä kasvukäyriä piirretä.</p><p>Tärkein on itsenäisyys. Kun keräsin kannattajakortteja Itsenäisyyspuolueen saamiseksi takaisin puoluerekisteriin, eräs nuori nainen huomautti, että jostakin pitää luopua, että saataisiin muuta tilalle. Suomessa luopujia ovat saaneet olla työttömät, vammaiset, vanhukset ja sairaat, jotka kokevat joka päivä syrjintää. Se ei ilmeisesti ole ristiriidassa EU:n arvojen kanssa.&nbsp;</p><p>Näissä olosuhteissa Suomi valmistautuu juhlimaan sata vuotta sitten saavuttamaansa ja kaksikymmentä vuotta sitten menettämäänsä itsenäisyyttä. Aiotaanko ehkä juhlien järjestämiseen käyttää paljonkin rahaa?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Euroopan Unioni ajaa suurinta osaa kansalaisistaan köyhyyteen, mutta hyvinpalkattua eliittiä se ei juurikaan huoleta. Ehkä he tilaavat lukkoliikkeeltä Eurooppalaiseen tapaan toisen tai kolmannen lukon oveensa.

Työttömyyttä yritetään parantaa haastattelemalla ihmisiä taajempaan, mutta yhdestäkään EU:n mallioppilaan piirteestä ei voida tinkiä hiukkaakaan. Varsinkaan ei nähdä sitä tosiasiaa, että EU:n talousohjauksesta pitää luopua, että Suomeenkin saadaan taas nousukausi.

Saksassa ajatellaan, että koko Euroopassa on olosuhteet samat kuin heillä. Kilpailuttaminen toimii, koska aina on joka suunnassa viiden kilometrin päässä seuraava kylä, kaupunki, vanhainkoti tai muu yksikkö, joka työllistää kilpailussa kakkossijalle jääneet. Tieverkostoa on rakennettu sekä nopeammalle että hiukan hitaammalle liikenteelle maata joka suuntaan halkovista moottoriteistä puhumattakaan. 

Suomessa alkaa suuremmissa taajamissakin olla kova pula asiamiesposteista. Kukaan ei tiedä miten kauas lähin terveyskeskus ja/ tai yöpäivystys kaikkoaa, kun sotea vielä hiukan hämmennetään. Yöpäivystyksen tasovaatimus korotettiin pilviin sillä seurauksella, että 40000 asukkaan kaupunki lopettaa yöpäivystyksen vajaan kolmen kuukauden kuluttua. Ambulanssissa syntyneistä ja kuolleista alkaa muutamien vuosien päästä olla tilastotietoja. Ehkä niitä tietoja ei kerätä, eikä kasvukäyriä piirretä.

Tärkein on itsenäisyys. Kun keräsin kannattajakortteja Itsenäisyyspuolueen saamiseksi takaisin puoluerekisteriin, eräs nuori nainen huomautti, että jostakin pitää luopua, että saataisiin muuta tilalle. Suomessa luopujia ovat saaneet olla työttömät, vammaiset, vanhukset ja sairaat, jotka kokevat joka päivä syrjintää. Se ei ilmeisesti ole ristiriidassa EU:n arvojen kanssa. 

Näissä olosuhteissa Suomi valmistautuu juhlimaan sata vuotta sitten saavuttamaansa ja kaksikymmentä vuotta sitten menettämäänsä itsenäisyyttä. Aiotaanko ehkä juhlien järjestämiseen käyttää paljonkin rahaa?

 

]]>
9 http://virpimarjattaherrala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223759-eliittimme-sokeat-pisteet#comments EU-jäsenyys itsenäisyys Invalidit Kunta ja sote-uudistus Työttömyys Vanhukset Sun, 02 Oct 2016 09:53:40 +0000 Virpi Marjatta Herrala http://virpimarjattaherrala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223759-eliittimme-sokeat-pisteet
Vanhusten ja vammaisten edustajat mukaan päätöksentekoon! http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179351-vanhusten-ja-vammaisten-edustajat-mukaan-paatoksentekoon <p>Vanhus- ja vammaispalvelujen kehittäminen on murrostilassa. Voimakkaan ikääntymisen myötä vanhusten määrä on huimassa kasvussa. Vantaalla yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana 16,0 %, yli 75-vuotiaiden määrä 26,7 % ja yli 85-vuotiaiden määrä 43,3 %. Palvelujen kysyntä kasvaa samassa tahdissa ja kunnat etsivät epätoivoisesti keinoja vastata tähän kysyntään.</p><p>Tällaisessa tilanteessa on erittäin tärkeää ottaa vanhukset ja vammaiset mukaan päätöksentekoon miettimään niitä keinoja, joilla tästä tilanteesta selvitään. Heillä on varmasti sellaista tietotaitoa, jota tarvitaan lautakunnan ja valtuuston tasolla asioista päätettäessä. Vanhus- ja vammaisneuvoston edustajille voitaisiin myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuuston varsinaisiin kokouksiin silloin, kun käsittelyssä on heitä koskevia asioita.</p><p>Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin heille tulisi ehdottomasti myöntää pysyvä&nbsp;puhe- ja läsnäolo-oikeus, koska siellä näitä asioita käsitellään säännöllisesti. &nbsp;Ainoa näkyvyys vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenillä on tähän mennessä ollut heidän tekemät lausunnot. Lautakunnan kokouksissa ne&nbsp;laitetaan esityslistan liitteeksi, mutta valitettavasti niitä ei ole käsitelty kokouksissa kertaakaan tämän 7 vuoden aikana, jonka olen ollut lautakunnan jäsenenä.</p><p>Nuorison edustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus jo valtuustossa ja useissa lautakunnissa, joten yhdenvertaisuuden nimissäkin yllä mainituilla ihmisryhmillä tulisi se myös olla.</p><p>On oikeus ja kohtuus, että näiden ryhmien edustajat voivat olla paikalla kokouksissa ja ilmaista näkemyksensä päätettävistä asioista ja toisaalta saada tietoa päätösten perusteista. Henkilövalinnoista päättäisi Vantaan vanhus- ja vammaisneuvosto, joista valittaisiin molemmista yksi varsinainen edustaja ja hänelle varahenkilö sekä kaupunginvaltuuston kokouksiin että sosiaali- ja terveyslautakuntaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vanhus- ja vammaispalvelujen kehittäminen on murrostilassa. Voimakkaan ikääntymisen myötä vanhusten määrä on huimassa kasvussa. Vantaalla yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana 16,0 %, yli 75-vuotiaiden määrä 26,7 % ja yli 85-vuotiaiden määrä 43,3 %. Palvelujen kysyntä kasvaa samassa tahdissa ja kunnat etsivät epätoivoisesti keinoja vastata tähän kysyntään.

Tällaisessa tilanteessa on erittäin tärkeää ottaa vanhukset ja vammaiset mukaan päätöksentekoon miettimään niitä keinoja, joilla tästä tilanteesta selvitään. Heillä on varmasti sellaista tietotaitoa, jota tarvitaan lautakunnan ja valtuuston tasolla asioista päätettäessä. Vanhus- ja vammaisneuvoston edustajille voitaisiin myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuuston varsinaisiin kokouksiin silloin, kun käsittelyssä on heitä koskevia asioita.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin heille tulisi ehdottomasti myöntää pysyvä puhe- ja läsnäolo-oikeus, koska siellä näitä asioita käsitellään säännöllisesti.  Ainoa näkyvyys vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenillä on tähän mennessä ollut heidän tekemät lausunnot. Lautakunnan kokouksissa ne laitetaan esityslistan liitteeksi, mutta valitettavasti niitä ei ole käsitelty kokouksissa kertaakaan tämän 7 vuoden aikana, jonka olen ollut lautakunnan jäsenenä.

Nuorison edustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus jo valtuustossa ja useissa lautakunnissa, joten yhdenvertaisuuden nimissäkin yllä mainituilla ihmisryhmillä tulisi se myös olla.

On oikeus ja kohtuus, että näiden ryhmien edustajat voivat olla paikalla kokouksissa ja ilmaista näkemyksensä päätettävistä asioista ja toisaalta saada tietoa päätösten perusteista. Henkilövalinnoista päättäisi Vantaan vanhus- ja vammaisneuvosto, joista valittaisiin molemmista yksi varsinainen edustaja ja hänelle varahenkilö sekä kaupunginvaltuuston kokouksiin että sosiaali- ja terveyslautakuntaan.

]]>
4 http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179351-vanhusten-ja-vammaisten-edustajat-mukaan-paatoksentekoon#comments Invalidit Seniorit Vammaiset Vanhukset Wed, 05 Nov 2014 13:04:02 +0000 Juha Malmi Kansanedustaja... http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179351-vanhusten-ja-vammaisten-edustajat-mukaan-paatoksentekoon